Villivihannekset ja yrtit – ravinnoksi ja terveydeksi

Artikkeli ja kuvat: kirjailija Mirja Mihalic.

Luonto tarjoaa paljon ilmaista ja terveellistä ravintoa. Hyödynnä sitä nyt kesän alussa, kun kasvit ovat tuoreita ja ravintoarvo ja maku parhaimmillaan. Tulet syöneeksi superfoodia.

Kaikki kasvit eivät kuitenkaan kelpaa syötäviksi. Osa on tappavan myrkyllisiä. Aloitetaan muutamalla tutulla kasvilla.

Nokkonen

Nokkonen

Nokkosen tunnet varmasti, sillä se polttaa iholla koskettamisen jälkeen. Se on terveellinen ja monipuolinen kasvi ja sitä on helppo löytää. Kerää noin 10-15 cm korkuisena. Leikkaamisen jälkeen kasvaa uudet tuoreet kasvit.

Käytä nokkosta paljon esimerkiksi sämpylöihin, lättyihin, keittoihin, perunamuusiin ja makaronilaatikkoon. Uusia käyttötapoja löytyy koko ajan, sillä hortoilu on taas suosiossa. Tuoreet nokkosenlehdet pitää ryöpätä eli kiehauttaa ennen silppuamista ja käyttöä.

Nokkosta on käytetty myös lääkekasvina, ja sen tiedetään pinaatin tavoin edistävän ruuansulatusrauhasten toimintaa. Nokkosta on käytetty anemian hoitoon sen sisältämän raudan ja hivenainepitoisuuden takia.

Jo ajanlaskumme alussa tehtiin lemmenlääkettä keittämällä nokkosen siemeniä viinissä, ja yskänlääkettä sekoittamalla siemeniä hunajaan.

Itse kokeilin joskus lemmenlikööriä, mutta ei tainnut tehota minuun. Yhtä kaikki, hyvältä maistui. Se syntyi mansikoista, kirkkaasta viinasta, sokerista ja nokkosen siemenistä.

Siankärsämö

Siankärsämöitä (ja puna-apiloita).

Sanotaan että rakkaalla lapsella on monta nimeä. Siankärsämö tunnetaan myös pyörtänöpöllö- nimellä. Se kasvaa hyvin yleisesti pihoissa, joutomailla sekä ojien- ja tienvarsilla.

Siankärsämön nuoret lehdet sopivat mainosti alkukesän villivihannessalaatin osaksi. Yksistään siinä on melko voimakas maku. Sen vastapuhjenneet kukat kannattaa kuivata ja säilöä talven varalle teeksi ja rohdokseksi.

Hunajalla maustettu siankärsämötee sopii hyvin rauhoittamaan illalla tai laukaisemaan kouristuksia. Uskon sen tehoon vahvasti, sillä kun tyttärelläni oli nuorena paniikkikohtauksia, juotin teetä hänelle ja kohtaus meni ohi nopeasti.

Rohkenen antaa sinulle myös reseptini influenssaa vastustamaan. Tätä tinktuuraa valmistin joka vuosi niin kauan kuin vanha naapurini eli. Hän toi minulle aina votkapullon ja pyysi tekemään lääkettä, jonka hän uskoi pitäneen flunssat loitolla vuodesta toiseen. Tinktuuraa otetaan iltaisin yksi lusikallinen.

Täytä litran lasipurkki kaulaan asti kerroksittain kuivatuilla siankärsämönkukilla, kehäkukan terälehdillä sekä piparmintun lehdillä. Kaada päälle noin 40 prosenttinen vilja- tai hedelmäviina. Laita kansi päälle ja anna seistä huoneen lämmössä välillä ravistaen vähintään kaksi viikkoa. Siivilöi ja puserra yrtit kuiviksi.

Poimulehti

Poimulehti

Suomessa kasvaa ainakin 26 lähes samannäköistä poimulehtilajia, joista useimmat kuuluvat maamme alkuperäiskasvustoon. Niitä löytyy melko reheviltä paikoilta asumusten läheltä, niityiltä ja rannoilta.

Poimulehti on helppo tunnistaa lehdistä, jotka muistuttavat piparkakkua. Kostealla säällä lehtien keskellä kimmeltää vesipisara.

Poimulehdet sopivat hyvin hortoiluun, sillä nuoret varjossa kasvaneet lehdet sopivat hyvin salaattiin. Maista lehtiä jo kerätessäsi, sillä kaikki lajit eivät maistu yhtä hyviltä. Miedot, mutta maukkaat lehdet sopivat myös voileivän päälle, keittoihin ja yrttijuomiin.

Jos nypit kukinnot pois, poimulehti tekee uusia lehtiä, mikä tarkoittaa lisää tuoreita salaattiaineksia.

Maitohorsma

Maitohorsmaa takana, mesiangervoa edessä.

Et voi olla tuntematta maitohorsmaa, jota Irwin Goodmanin laulussa nimitetään rentun ruusuksi. Ne kasvavat usein suurina rykelminä lilanpunaisin kukinnoin. Puolesta puoleentoista metriä korkeaksi kasvava maitohorsma on yleinen koko Suomessa. Löydät sen helpoiten hakkuuaukeilta.

Hortoilijan kannattaa hyödyntää maitohorsman versot ja nuoret lehdet vaikkapa salaatissa, sillä ne sisältävät runsaasti C-vitamiinia.

Kokeile versoja myös parsan tapaan aterian lisukkeena. Lehtisilppu sopii hyvin salaatin lisukkeeksi ja vihannespaistoksiin. Lehdet sopivat hyvin yrttijuomiin ja niitä voi myös kuivattaa teeaineksiksi.

Olen myös hiostanut horsmanlehtiä vadelman lehtien tapaan, jolloin niistä tulee aromikkaampia. Rutistelen lehdet palloiksi tiiviisti lasipurkkiin kannen alle ja annan ”hikoilla”. Kun ne ovat vähän tummuneet, levitän ne kuivumaan pimeään paikkaan. Kuivuneet lehdet murskataan normaaliin tapaan.

Maitohorsman punaisia kukkia voit käyttää ruokien ja juomien koristelussa.

Mesiangervo

Mesiangervo on niittyjen kuningatar. Sitä näkee usein myös tienvarsilla, mutta muista kerätä vain puhtailta paikoilta syötäväksi tarkoitetut kasvit.

Kermanvärinen kukinto on tiheä huiska. Sen varsi on 50-150 cm korkea ja sen tuoksu vetää puoleensa mehiläisiä. Sillä onkin suuri merkitys pörriäisten pelastamistalkoissa.

Mesiangervon lehdet ovat hyvänmakuisia teeaineksia. Ne sopivat hyvin teehen yhdisteltäväksi vadelman, mansikan, koivun ja horsman lehtien kanssa. Lehtiä voi käyttää myös salaattiin.

Voit maustaa kukilla erilaisia juomia. Vältä mesiangervon runsasta ja jatkuvaa käyttöä, mikäli perheessäsi on allergisia henkilöitä. Itse käytän sitä säästeliäästi samoin kuin muuten niin hyödyllisiä koivunlehtiä.

Piharatamo

Piharatamo

Piharatamo on yleinen rikkaruoho koko maassa, mutta se on myös hortoilijan unelmakasvi. Sen hyötykäyttöä ei tule väheksyä. Nuoret lehdet sopivat hyvin keittoihin ja salaatteihin pinaatin tapaan.

Murskatut tai rutistetut lehdet ovat erinomainen konsti ihonhoitoon ja haavojen parantamiseksi. Sitä sanotaankin luonnon laastariksi. Ratamon lehtien sisältämä allantoiini tehostaa ihosolujen muodostumista ja sen sisältämällä aukubosidiglykosodilla on bakteereita tuhoava vaikutus.

Omakohtaista kokemustakin on, tai siis taas tyttäreeni kokeiltua. Älä pelästy, ei hän koekaniini kaikille rohdoilleni ollut, mutta näitä ikiaikaisia yrttejä, siankärsämöä ja piharatamoa uskalsin luottavaisin mielin hyödyntää parannuskeinona.

Tyttäreni piti uimakouluja kaiket päivät järvien rannoilla, ja hänen sormensa kuivuivat ja ahavoituivat haavoille.

Murskasin piharatamon lehtiä ja haudutin niitä vehnänalkioöljyssä. Tarkoitukseni oli voidella kädet öljyllä siivilöityäni ratamomurskan pois, mutta sain oivalluksen, että öljyinen murska on tehokkaampaa.

Laitoin öljyisen ratamomurskan hänen käsiinsä ja käsineet päälle yöksi. Aamulla poistimme käsineet ja tytär pesi kädet. Ja simsalabim, yhden yön aikana haavat olivat parantuneet.

Yleisohjeita kasvien keräämisestä

Ei riitä, että tunnet kasvit, ne pitää myös kerätä oikeaan aikaan oikealta paikalta ja oikealla tavalla. Älä poimi yrttejä tehtaiden ja teiden läheisyydestä tai kaupunkialueelta! Jätä myös pellonpientareet rauhaan, jos et ole varma, ettei pellolla ole käytetty torjunta-aineita!

Parhaita ovat vastapoimitut, tuoreet kasvit. Talven varalle kerätään ja kuivataan sopiva varasto. Yrttejä voi myös pakastaa tai tehdä vihermehuksi, mutta itse säilön edelleen kuivattamalla.

Kerää kasvit silloin, kun niiden vaikuttavien aineiden pitoisuudet ovat suurimmillaan: Kukat kukintakauden alussa ja lehdet ennen kukintakautta ja sen alussa.

Kerää kasvit mieluiten aurinkoisella, kuivalla säällä, aamupäivällä, kun kaste on haihtunut. Tämä koskee lähinnä kuivattaviksi kerättäviä kasveja. Jokamiehenoikeuksia tulee noudattaa. Voit kerätä kukkia ja kasvien lehtiä ja juuria, mutta et puiden lehtiä ja kuorta ilman maanomistajan lupaa.

Kuivaa yrtit ilmavassa, auringolta suojatussa ja puhtaassa paikassa 25-40 asteen lämmössä!

Kerää vain niitä kasveja, jotka varmasti tunnet!

Kokeile näitä kolmea reseptiä
villikasvisten ja yrttien
käyttämiselle ruoanlaitossasi:
www.puuhatarha.fi/reseptejä-hortoilijoille

Lisää villivihanneksista ja yrteistä Mirjan kirjoissa:

KASVISTOSTA HORTOILUUN (loppuunmyyty)
SATTUMAPAKKA, neljäs luku

Kirjailijan kotisivun verkossa löydät tästä linkistä:

www.mirjamihalic.fi

Mirjan blogin puolella on kaksi eri kategoriaa:

Ikääntyvän kehonhoito, sekä
Täyttä elämää kirjoissa ja kirjoituksissa

Seuraa PuuhaTarhan uutisia somessa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *