Pioniterveisiä

Nyt täytyy sanoa, että Kesä On Alkanut! Enää tätä ei voi kutsua kevääksi, sillä luonto viheriöi jo täysillä. Pionien piipatkin ovat roihahtaneet kasvuun, niille tulee lisää vartta joka päivä, ja nyt ovat jo ensimmäisten lehdetkin auenneet. Komeimmassa kunnossa on edelleen ykkössijaa pitävä, kapeassa sumpussa versova ‘Buckeye Belle’, mutta kuusi vuotta sitten ostettu, istutettu ja kadotettu (kuolleeksi luultu!) ‘Many happy Returns’ on putkahtanut tänä vuonna maasta kymmenen piipan voimalla, kirinyt ihan hurjasti, ja on pituuskasvussa enää vain himpun verran Belleä jäljessä!

Seuraavana vuorossa on Iki-ihana valkoinen herttuatar; ‘Duchesse de Nemours’. Sillä on jo pituutta lähes yhtä paljon kuin noilla kahdella ensinmainitulla, mutta lehdet eivät ole vielä yhtä pitkälle auenneita.

Seuraavien kahden välillä kilpailu kasvutahdista on myös tiukka. Hiuksenhienossa johdossa lienevät hentoiset kartanopionien versot (jotka pääsivät mukaan PuutarMarin selfieen), mutta ‘Sarah Bernhardt’ on vankka ja luotettava tapaus, joka varmasti vielä “rises to the occasion!”

Hännänhuippuna ovat vielä nuoret vuoripionin alut, joita on kaksin kappalein, mutta ainakin toistaiseksi näkyviin on ilmestynyt vain tämä yksi onnellinen verso, joka selviytyi pinnalle tänä vuonna… (Edit: Etualalla oleva verso muuten sitten kuuluikin akileijalle, eikä millekään vuoripionille! Varsinainen asiantuntuja minäkin… =) )

Ai, mutta onhan tuolla samassa penkissä vielä ‘Coral Sunset’, jonka luulin vahingossa tuominneeni kuolemaan, kun olin unohtanut (!!!) istuttaa sen ja Sisarensa multaan viime syksynä, ja raukat olivat värjötelleet koko talven pienissä muoviruukuissaan kukkapenkin päällä

Kun lumien sulaessa keväällä löysin ne, olivat Sisaren juuret jo dramaattisesti pehmenneet, mutta tämä toinen Sitkeä Sissi työnsi henkitoreissaan sinnitellen itsepäisesti yhtä pienen pientä piippaa esiin, joten päätin yrittää auttaa sitä vielä taistelemaan tiensä takaisin Elämään! Siitä en huomannutkaan tällä kertaa ottaa kuvaa – tarkemmin ajatellen, mahtoiko siellä mitään näkyäkään, sillä istutin sen normaaliin parin kolmen sentin syvyyteen, mutta piskuinen piippa ei silloin vielä ollut kuin korkeintaan sentin mittainen…

Joka tapauksessa Kesä On Korkattu; ensimmäiset grillimakkarat on syöty, Vichy-pullot otettu esille, ja kaikki lihakset saatu kipeiksi PuuhaTarhan hommissa, joten mikäs tässä on elellessä. Elämä on jälleen voittanut, talvi on takana!

Seuraa PuuhaTarhan uutisia somessa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *