Kirjurinluoto-Pori

Otsikkokuvan lähde: Visit Pori, kuvaaja: Hanna Maria Mäkelä

Kirjurinluodon ulkoilualue on osa Porissa sijaitsevaa kansallista kaupunkipuistoa. Suurelle yleisölle se on tullut tutuksi paljolti Pori Jazzien ansiosta, mutta tuolla alueella on erittäin mielenkiintoista vierailla muulloinkin kuin Jazzien aikaan!

Alueen tarjonta on erittäin monipuolista, sillä tämä karjalaitumesta reilun sadan vuoden aikana suosituksi vapaa-ajan ulkoilualueeksi kehittynyt luoto sulkee sisäänsä puistomaisen ympäristön ja viereisen vesistön tarjoamien upeiden näkymien (ja veneily- ja melontamahdollisuuksien) lisäksi: pieneläinaitauksen ja lintuhäkkejä, kuusilabyrintin, suuren leikkipuiston lapsille, liikennepuiston, kesäteatterin, lähes 8 kilometrin verran lenkkipolkuja, nuotiopaikan makkaranpaistoa varten, uimarannan, kahviloita, sekä noin viisituhatpäiselle yleisölle soveltuvan Lokki-lavan, ja kymmenilletuhansille katsojille suunnitellun Suomen suurimman ulkoilma-areenan. Paikka on suorastaan henkeäsalpaava – ja kaikki tämä tarjonta sijaitsee vain noin kilometrin kävelymatkan päässä Porin torilta!

Erityiskohteita puutarhureille

Kuva Satakunnan Vihertietokeskuksesta.
Kuvan lähde: Visit Pori, kuvaaja: Toni Mailanen

Tiesitkö muuten, että lyhyen kävelymatkan päässä, Kirjurinluodon parkkipaikalle kulkevan ajotien toisella puolella, sijaitsee myös puutarhanharrastajien kannalta kiinnostavia ja erittäin hyödyllisiä vierailukohteita:

Satakunnan Vihertietokeskus, Hanhipuiston esittelypuisto (josta löytyy Satakunnassa menestyvien puu-, pensas- ja kukkakasvien harvinaisempiakin lajeja ja lajikkeita), sekä Polsanluotoon pitkospuista rakennettu tunnelmallinen ja kesäkuumalla tervetullutta varjoa suova luontopolku, jossa pääsee myös ylittämään Kokemäenjoen pienen sivu-uoman omin käsin vedettävällä kapulalossilla. Näihin paikkoihin pääsemme tutustumaan tarkemmin PuuhaTarhan tulevissa artikkeleissa vielä tämän kasvukauden (2020) aikana.

Veden vallassa

“Juhana Herttua puhuu kansalle.”
Turun Museokeskuksen kokoelmiin kuuluva opetustaulu vuodelta 1936.
Taiteilija Aarno Karimo. Kuvan lähde: Finna.fi

Kun kuningas Kustaa Vaasan poika, vasta 21-vuotias herttua Juhana, vuonna 1558 perusti isältään saamaansa herttuakuntaan uuden kaupungin – jonka nimeksi tuli Björneborg (Pori) – ei nykyistä Kirjurinluotoa ollut olemassakaan. Sen kohdalla kasvoi vain kaislaa ja vesiheinää, joita huuhtoivat Pohjanmeren aallot.

Niinpä pääteltiin tyytyväisenä, että tämän uuden kaupungin rannalla olisi oiva paikka satamalle, jonne ulkomailta saapuvat purjelaivat pääsivät vaivatta kiinnittymään. Juhanalla itsellään oli tuolloin elinaikaa enää 34 vuotta, mutta hänen perustamansa satama tulisi ongelmista huolimatta elämään kauemmin.

Ensimmäiset 100 vuotta sataman päivittäinen toiminta olikin varsin sujuvaa. Mutta sitten alkoivat maan kohoaminen ja kevättulvien mukanaan kuljettamat maa-ainekset aiheuttaa näkyviä ja tuntuvia muutoksia sataman ympäristössä. Suurimmat alukset eivät kerta kaikkiaan enää päässeet madaltuneeseen Kokemäenjoen suistoon. Niiden oli jäätävä kauemmas kaupungista, ja seudun vientituotteet alettiin kuljettaa niille lastattaviksi pienemmillä aluksilla.

Kun sataman perustamisesta oli kulunut 200 vuotta, pidettiin parhaimpana ratkaisuna rakentaa suurille laivoille kunnollinen satama meren äärelle (siitä kun on aina etua satamille…), tällä kertaa Reposaareen. Tosin pienemmän tavara- ja matkustajaliikenteen käytössä “Juhanan” satama kuitenkin säilyi toiset 200 vuotta, aina 1950-luvulle asti, ja vielä tänäkin päivänä samalla paikalla toimii pienveneiden vierasvenesatama. Ajattele – noin 460 vuotta perustamisensa jälkeen!

Maata näkyvissä!

“Porin kaupunki jälkeen ennen suurta tulipaloa 22. toukokuuta 1852.”
Luotojen aluetta vasemmassa yläkulmassa; pieni pullon muotoisen saari on se alkuperäinen Kirjurinluoto.
Sen vieressä on isompi Raatimiehenluoto, jonka puolella sijaitsevat nykyiset Pelle Hermannin puisto,
Kirjurinluoto Arena, sekä kesäteatteri. Maan kohoamisen myötä nämä luodot kasvoivat kiinni toisiinsa,
ja nimitys Kirjurinluoto tarkoittaakin kansan suussa koko niiden yhteistä aluetta.
Kuvan lähde: Wikipedia

Varsinainen Kirjurinluoto alkoi kohota vedestä 1700-luvun aikana. Vielä nykyäänkin käytössä olevan nimensä luoto sai, kun jo Juhanan aikana kaupungin notaari (luotettu kirjuri/sihteeri) sai oikeuden niittää tuolta paikalta kaislaa ja vesiheinää rehuksi karjalleen, ja seuraavalla vuosisadalla saattoi jo viedä veneellä sille karjaansa laiduntamaan. Kirjurinluodon käyttöoikeus oli siis osa kaupunginkirjurien palkkaa, nk. luontaisetu, joka edisti heidän kotieläintensä – ja viime kädessä koko perheensä – hyvinvointia ja menestystä.

1800-luvun alusta lähtien Kirjurinluoto toimi varastoalueena tervalle, ja vuosisadan loppupuolella siellä varastoitiin puutavaraa. Nuo kaksi olivatkin lähiseutujen tärkeimpiä vientituotteita. Pienemmillä aluksilla niitä kuljetettiin Kirjuria vastapäätä sijainneesta jokisatamasta (siitä Juhanan perustamasta) eteenpäin, suuria purjealuksia varten jo 1770-luvulla perustettuun Reposaaren ulkosatamaan. 1850-luvulla piirretystä kaupungin kartasta saa käsityksen mm. Kirjurinluodon (“Skrifvarholmen”, “Kriivarinluoto”, tai nykyporilaisten suussa “Kirjuri”, “Kirvatsi”) silloisesta muodosta ja sijainnista.

Suuri puutarhaunelma

Upea “spatseerauskujanne” johtaa suoraan Ravintola Kirjuriin.
Kuvan lähde: Wikipedia, tekijä: kallerna

Vuonna 1887 apteekkari Robert Junnelius herätti eloon ajatuksen siitä, että Porin porvareille (henkilöille, joilla oli lupa käydä kauppaa/harjoittaa jotakin käsityöammattia) perheineen tulisi perustaa heidän arvolleen sopiva vapaa-ajanviettopaikka.

Ja niin kävi, että neljä vuotta myöhemmin oli puutarhuri Anders Fredrik Rydbergin suunnitelma englantilaistyylisen puiston perustamiseksi Kirjurinluotoon valmis. Samassa yhteydessä laadittiin myös suunnitelma ravintolan rakentamiseksi alueelle. Kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 1897, puistotyöt valmistuivat ja Kirjurinluoto voitiin avata yleisölle. Jugendtyylinen ravintola rakennettiin vuonna 1910.

Heti ensi hetkistä alkaen paikan suosio oli valtava! Vaikka kulku luodolle sujui ainoastaan veneellä, niin porilaisten kerrotaan olleen 1900-luvun alussa niin innoissaan uudesta puistostaan, että kesäsunnuntaisin piti jo aamuviideltä lähettää joku sinne varaamaan perheelle paikka, sillä seitsemään mennessä kaikki paikat olivat jo varattuja… Parhaimmillaan Kirjurinluodossa vieraili sunnuntaisin n. 6 000 henkeä. Sen tietäminen, että kaupungin väkiluku tuohon aikaan oli noin 15 000 asukkaan luokkaa, antaa meille syvempää ymmärrystä huudahdukseen “täällähän on puolen kaupunkia!”

Ja siitä se sitten lähti…

Kirjurinluotoon johtava Raumansilta.
Kuvan lähde: Wikipedia, tekijä: kallerna

Vuonna 1921 valmistui Kirjurinluodolle nk. laululava, jolla muutamaa vuotta myöhemmin aloitti toimintansa myös kesäteatteri. 1924 erotettiin Kokemäenjoesta puisilla rakenteilla ja laiturimaisilla reunuksilla varustetut uima-altaat, sekä rakennettiin hyppytorni ja katsomo.

1930-luvulla muodostettiin yhä olemassa olevat Kirjurinluodon lammet, ja aloitettiin vakituinen lossiliikenne, joka jatkui aina 1960-luvun loppuvuosiin saakka. Lossinkuljettajana toimi Taavi Koskinen, jonka mukaan Porin Etelärannasta Kirjurinluotoon kesäaikaan johtava, 1994 valmistunut jalankulkijoiden ponttoonisilta “Taavi” on nimetty. Tänäkin kesänä sen kantta pitkin tulevat jälleen kulkemaan kymmenet tuhannet jalkaparit!

Ensimmäinen kiinteä silta Kirjurinluotoon rakennettiin vasta vuonna 1973. Mielenkiintoista olisi saada tietää, miksi ihhhhhmeessä se päätettiin nimetä RAUMANsillaksi…! ( 😉 )Vertailun vuoksi mainittakoon vielä, että Pori Jazz -festivaali oli järjestetty ensimmäisen kerran jo seitsemän vuotta aiemmin, vuonna 1966.

Nykyistä toimintaa

Riikinkukko Kirjurinluodossa.
Kuvaaja: Mari Linnainsaari

Noiden vuosien jälkeen onkin luodolla ollut aikamoista hulinaa. Nykyään Kirjurinluodon nimeen yhdistetään Pori Jazzin lisäksi mm. Porispere-rockfestivaali, Kirvatsin Jytä, Pelle Hermannin leikkipuisto, uusi kesäteatteri, liikennepuisto, frisbeegolfrata, sekä Liikunta Arenan parkouralue ja minigolfrata. Sieltä löytyy yhä uimaranta, kilometreittäin lenkkipolkuja, makkaranpaistopaikka, kuusilabyrintti, ja hurjan paljon muuta ajanvietettä…

Suosittelenkin lämpimästi katsastamaan Porin kesäisen tarjonnan muutoinkin kuin Jazzien aikaan! Tästä linkistä pääset Porin kaupungin Visit Pori -sivustolle, josta varmasti löydät tuhat ja yksi kiinnostavaa kohdetta muualtakin Porin seudulta. Ja muistathan vielä, että PuuhaTarhaankin pääsevät yksityiset/pienet ryhmät vierailemaan erillisen sopimuksen mukaan. Varsinkin, jos tuovat pullaa tai kakkoa kaffeen pååtååriksi! 🙂

Tavataa Poris!

Tekstilähteet: Wikipedia, sekä Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun oppilaan, Heta Pääkkösen, visuaalisesti upea oppilastyö, jota pääset tarkastelemaan tästä linkistä.

Kuvalähteet:

Seuraa PuuhaTarhan uutisia somessa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *