Esikasvatus, osa 1

Tämä artikkeli aloittaa neliosaisen artikkelisarjan. Ensimmäisessä osassa vastataan kysymyksiin siitä, miksi joidenkin kasvien siemenet on hyvä kylvää sisätiloissa jo ennen kesän alkua, sekä “mitä, missä ja milloin” kannattaa kylvää.

Tulevissa artikkeleissa on aiheina mullan, valaistuksen sekä kastelun laatu ja tarve. Tarkastelemme myös kiehtovia yksityiskohtia valon ja veden käyttäytymisessä maaperässämme sekä ilmakehässä.

Miksi pitää esikasvattaa?

Mieleeni tulee ainakin kolme hyvää syytä esikasvatukselle:

  • Puutarhurin sydäntä kaihertava kesän- ja mullankaipuu,
  • (suulla tai silmillä 😉 ) syötävän sadon korjuuajan aikaistaminen, sekä
  • vierasperäisten kasvien kasvattaminen, tai sen yrittäminen

Ensinnäkin: on niiiiin ihanaa saada tuntea nenässään mullan tuoksu! Ja ne kaikki kämmenelläsi pyörivät pienenpienet siemenet kertakaikkiaan hivelevät puutarhurin sormenpäitä… Sitä paitsi jos hetken verran maistelet ja pyörittelet suussasi ja sanot ääneen pelkän sanan siemenkylvö, huomaat miten sievästi se ensin suutasi suhisuttaa, ja sitten suikkaa suukon huulillesi. Miten sellaista voisi olla rakastamatta!

Numero kakkosena: jos laitat leipomasi pullat uuniin nyt, saat mitä todennäköisimmin maistella korvapuustejasi aikaisemmin kuin naapurisi, joka vasta aloittaa taikinan tekoa.

Sama juttu pätee vaikkapa tomaatteihin tai pelargoneihin: jos kylvät siemenet sisällä jo ennen varsinaisen kasvukauden (lue: kesän!) alkua, ne ovat kasvussaan pidemmällä ja näin ollen myös vahvempia siinä vaiheessa, kun hallanvaara on ohi ja naapurisi vasta harkitsee siemenkylvöjä suoraan avomaalle. Tulet siis saamaan satoa ennen häntä. Hidaskasvuisten lajikkeiden ollessa kyseessä on sitä paitsi mahdollista, ettei hän ehdi saada satoa ollenkaan!

Kolmas syy on tämä: kaikki kasvit tarvitsevat valoa, lämpöä, ravintoa ja vettä. Suomessa ja muissa pohjoismaissa ainakin puolet tuosta luettelosta on niin sanoakseni “kortilla.” Valoa ja lämpöä ei kertakaikkiaan ole tarpeeksi kauan, jotta erinäiset etelän hetelmät tai korskeammat kukkaset ehtisivät kasvaa edes aikuisiksi.

Ne eivät kuulu luontoomme siitä yksinkertaisesta syystä, että ne eivät selviä täällä hengissä ilman meidän apuamme! Mutta jos valoisaa ja lämmintä kautta pidennetään – eli aloitetaan vierasperäisten kasvien kasvatus sisätiloissa, ja tuodaan syksyllä jotkin jopa sisälle kellariin tai autotalliin talvehtimaan – niin meillä onkin yhtäkkiä yllättävän mannermainen kukkaloisto kätemme ulottuvilla!

Mitä kasveja pitää esikasvattaa?

Tosi yksinkertaisesti sanottuna: esikasvatusta tarvitsevat kaikki ne kasvit, joita et näe luonnossa/puutarhassasi pärjäävän itsekseen. Hiukan epätarkasti sanottuna: monet ns. kesäkukkaset, vihannekset ja muut kasvikset.

Kaikkein parhaimman vastauksen saat kun 1) menet kauppaan tai luet netistä tilattavien siementen luetteloa, 2) valitset mitä kasveja haluat kasvattaa, ja sitten 3) katsot juuri sen/niiden siemenpussien takaa (tai nettiluettelosta) pitääkö niitä esikasvattaa, eli kylvää jo ennen varsinaisen kesän alkamista pihallasi.

Tässä kuitenkin alkajaisiksi aakkosjärjestyksessä joitakin suosituimpia kukkia, yrttejä ja kasviksia, joita monet esikasvattavat kodeissaan:

  • ahkeraliisa
  • auringonkukka
  • elämänlanka
  • krassi
  • leijonankita
  • lobelia
  • maljaköynnös
  • mustasilmäsusanna
  • petunia
  • samettikukka
  • tsinnia
  • tuoksuherne
  • verbena
  • basilika
  • korianteri
  • minttu
  • oregano
  • rosmariini
  • ruohosipuli
  • tilli
  • timjami
  • chili
  • kurkku
  • kurpitsa
  • paprika
  • pavut
  • salaatti
  • tomaatti
  • maissi

Itselläni oli viime vuonna kellarissamme esikasvatuksessa kesäkukkien lisäksi mm. salaattia, basilikaa ja rosmariinia, sekä muutamia erikoisuuksia “juurihoidossa”, kuten mökinihmekukka, palsternakka ja pensaspioni. Käypä vilkaisemassa niitä täällä!

Missä siemeniä esikasvatetaan?

Kun siemenet on kylvetty, suurin osa niistä ei vielä tarvitse kovinkaan paljon valoa, enemmänkin vettä ja lämpöä. Näin ollen niiden alkusijoituspaikka voi olla vaikka lattialämmityksen päällä. Mutta kun ensimmäinen vihreä nenänpää työntyy ylös mullan pimeydestä, se tarvitsee heti valoa! Tästä syystä siemenkylvöt usein laitetaan esim. ikkunalaudalle, ja mitä myöhäisemmässä vaiheessa siemenet on kylvetty, sitä paremmin ikkunalauta toimiikin.

Mutta mitä aikaisemmin keväällä siemenet kylvetään, sitä tärkeämpää on, että valonlähde on mahdollisimman lähellä kasvuun lähtevää uutta taimea. Sillä tavalla se ei lisävaloa etsiessään ehdi venyä pituutta liian paljon. Kannattaakin etsiä siemenkylvöille sellainen paikka, missä voit laittaa niiden yläpuolelle – noin 20 cm etäisyydelle taimesta – oikean kasvivalon.

“Oikealla” kasvivalolla tarkoitan tässä tapauksessa lähestulkoon mitä tahansa lamppua, joka marketistasi löytyy nimellä kasvivalo. Sellaiset voit asettaa mihin tahansa kotoasi tai kirpputorilta löytyvään valaisimeen, jonka varjostin estää valon “hukkaan menemisen” suoraan ylös kohti kattoa. Näin siemenilläsi on takuuvarmasti paremmat lähtökohdat elämänsä alulle, kuin pelkän auringonvalon varassa.

Niin ja muuten: muista myös että sieltä lämpimältä lattialta ne esikasvatettavat kaverit kannattaa nostaa viileämpään paikkaan (pöydän päälle, kellarikerrokseen tms.) kun ne alkavat työntää sitä vihreää varttansa esiin. Lämpö on silloin tehnyt tehtävänsä, siemenet on saatu lepotilasta jälleen eloon, ja nyt sinun pitää keskittyä vahvistamaan niiden vartta – ei pidentämään. Siinä kaikessa sinua auttaa se hankkimasi kasvivalo.

(Edit. 8.3.2020: artikkelisarjan kolmas osa on nyt ilmestynyt. Siinä käsitellään tarkemmin valon tarvetta, sekä hyvän kasvivalon valintaa. Löydät tuon artikkelin täältä.)

Milloin siemenet kylvetään?

Tähän on helppo vastata: silloin kun siemenpussin kylvöohje käskee! Käytännössä juttu menee niin, että jotkin (harvat mutta monien suosimat) lajit, kuten esim. chilit ja osa tomaateista kylvetään jo tammikuussa, jotkin helmikuussa, mutta varsinainen suursesonki alkaa helmikuun lopussa.

Maalis- ja huhtikuu ovat kiireisiä kuukausia esikasvattajille, osittain vielä toukokuukin. Mutta toukokuussa alkaa myös eteläisimmässä Suomessa jo olla sopivaa aikaa ensimmäisille nk. suorakylvöille, eli siementen sirottamiselle suoraan ulos. Pohjoisessa kannattanee ulos kylvää vasta juhannuksen tienoilla?

Ensi viikolla

Tämä oli esikasvatusta käsittelevän neliosaisen artikkelisarjan ensimmäinen osa. Blogin omassa puutarhaohjelmassa valmistellaan ensi viikolla PuuhaTarhan kesää varten esikasvatettaville kasveille tilaa kellarissamme. Tule katsomaan, mitä kaikkea siellä otetaan huomioon ja miten!

Tuon ohjelmamme – “TiistaiTallenteen” – saat blogin avajaisten (v. 2020) kunniaksi tilattua itsellesi koko loppuvuodeksi ilmaiseksi, jos teet sen vielä helmikuun aikana! Tee tilauksesi tämän linkin kautta avautuvalla lomakkeella.

Ensi viikolla julkaistaan osa kaksi. Siinä tarkastelemme mm. esikasvatuksessa käytettävien multien, valaistuksen ja kastelun laatua ja tarvetta. (Edit 8.3.2020: kakkososa löytyy nyt tästä linkistä.)

Seuraa PuuhaTarhan uutisia somessa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *